Eilen oli sunnuntai-päivä ja teimme pienen kävelyreissun kaupungissa. Lähdimme Chiang Mai -opaskirjan saattelemana kävelykierrokselle, mutta opaskirjaan ei oltu kirjoitettu mitään selityksiä matkan varrelta. Olisi ollut mukava lukea paikallisesta arkkitehtuurista ja talojen historiasta. Mutta ei niin ei. Silti näimme mukavia maisemia ja hienoja taloja. Muutama kahvilakin tuli tutuksi. Täällä on kummallinen tapa soittaa osassa kahviloita “European & American Golden Classics” -musiikkia. Aivan törkeen huonoa humppaa, jota ei kymmentä minuuttia enempää viitsisi kuunnella. Mielummin kuuntelen paikallista musiikkia.

Kävelykierroksen päätteeksi menimme suomalaisen Tinon omistamaan baariin, S & T:hen. Se sijaitseen keskustassa kanaalin varrella. Arvatkaas mitä söin siellä!? Lihapullia ja perunamuusia! Annos oli iso ja lihapullat todella hyviä. Baariin oli kokoontunut kourallinen muitakin suomalaisia katsomaan Miehen työ -elokuvaa. Sen kerronta oli perinteistä suomalaista: masennusta, alkoholismia(kyllä, siinä oksennettiin totta kai) ja epätoivoa. Kokonaisuudessaan elokuva oli hyvä ja depressio-fiilistä piristettiin ajoittaisella huumorilla. Elokuvassa oli myös piristyksen ja toivon hetket, mutta en paljasta enempää. 🙂

Otin kuvia kävelyreissulta, jotka laitan nettiin kunhan toinen tietokone vapautuu.