Kota Bharu on pienehkö kaupunki Malesian itärannikolla. Valtaväestö on huomattavasti hartaampia muslimeja kuin lännessä, mikä näkyy katukuvassa ensisilmäyksellä: naisista 95% on pukeutunut pitkään mekkoon (jolle lienee oma nimensä) ja päähuiviin. Miehillä on pitkät housut, mielellään ruskeat tai mustat suoralahkeiset. Paikallisen islamistisen puolueen vihreitä lippuja näkyy siellä täällä. Thaimaan läheisyydestä huolimatta kaupungissa ei ilmeisesti varsinaista turistiryntäystä ole: kävimme kävelyillä hieman keskustasta poispäin ja olimme kuin filmitähtiä. Ihmiset huutelivat meille autoista, ravintoloista ja jopa pallopelikentältä. “How are you, Sir” tai “Welcome to Malaysia” olivat yleisimmät huudot, lasten harjoittamien “Hello”-hihkaisujen lisäksi.

Kaupungissa ei ole kovin monia nähtävyyksiä. Kävimme Kuninkaallisten seremonioiden museossa, jossa saimme nähdäksemme eri riiteissä – kastajaisista ympärileikkaukseen ja häihin – käytettäviä astioita, pukuja ja kankaita. Koreita olivat. Sielläkin me olimme joillekin enemmän nähtävyys kuin itse näyttely. Museokierroksen jälkeen noin 12-vuotias tyttö tuli hihitellen pyytämään meitä kuvaan ja poseerasimme tyttöjen kanssa kiltisti. Hämmentävää.

Paikan parasta antia olivat kuitenkin Cultural Centren järjestämät ilmaisnäytökset paikallisista ajanviettotavoista. Kävimme näytöksessä jopa kaksi kertaa. Saimme nähdä ja kuulla perinteisten rumpujen soittoa, joka oli aika intensiivistä, etenkin kappale jota soitetaan puhvelitaisteluissa. Tutustuimme paikalliseen pallopeliin, jossa palloa pelataan verkon yli koskien ainoastaan jaloilla tai päällä. Näimme leijanlennätystä ja hyrränpyöritystä. Kuulostavat ehkä lapsellisilta lajeilta, mutta olivat kaikkea muuta. Etenkin hyrrien heittely on paikallisille vakava laji; niillä voidaan pelata eräänlaista petanqueta tai kilvoitella pyörimisajasta. Parhaimmat pyörivät kaksikin tuntia. Hyrrien heittely oli aikamoista. Miehet sinkosivat ne tarkasti pienelle pelialueelle kolmisen metriä pitkän köyden avulla, samalla blokaten toisia hyrriä alueelta pois. Näimme myös kamppailulajinäytöksen, joka mielestäni muistutti enemmän modernia tanssia kuin kamppailulajeja.

Traveller’s Ideal Guesthouse oli mukava paikka majailla. Meillä oli tilava huone ja yhteisvessa sekä suihku aivan huoneen vieressä. Paikan pitäjät olivat hyvin ystävällisiä ja antoivat auliisti neuvoja kysyttäessä. Aamupalaa sai syödä takapihan puutarha-ravintolassa, joskaan aamupala ei kuulunut hintaan. Ja WiFi toimi jälleen kerran erinomaisesti, joten teimme töitä huoneessa. Mukava, rauhallinen guesthouse.