Lähdimme eilen hotellin kartassa olevalle kävelykierrokselle. Kierros alkoi pienen keskustassa olevan lammen/järven kyljestä ja kiersi pitkin vanhan kaupungin katuja. Kadut näyttivät jokainen olevan omistautunut eri asioille: joulutavaroita, peltituotteita, metallipajoja ja tavallisia kauppoja. Liikenne on täällä vilkasta, mutta ei yhtä kaaottista kuin Intiassa. Vaikka täällä on mopoja paljon, niin tien yli pääsee kohtuu helposti, kunhan kävelee rauhassa. Kierroksen jälkeen kävelimme Army History Museumiin, joka esitteli Vietnamin ameijan historiaa ja pihalla olikin aimo kasa erilaisia tykkejä, panssarivaunuja, lentokoneita ja helikopteri. Yllättävää kyllä museo ei keskittynyt 60-70 -lukujen sotaan, vaan lähinnä Ranskan Indokiinan sotaan. Muutenkin katukuvassa, ainakin täällä pohjoisessa, Ranskan vallan vaikutteet ovat näkyvät. Ruokalistat ja osa kylteistä ovat ranskankielisiä.

Lähdimme museosta kävelemään “oikoreittiä”, joka osoittautui todella isoksi kierrokseksi. Kävelimme Vietnamin sotilashallintoalueen vierestä, jonka keskeltä piti mennä tie. Kartta ei kuitenkaan kertonut, että alue on reilun kaksi kilometriä pitkä. Saimme myös kosketuksen paikallisen hallinnon edustajaan, kun opastimme japanilaista turistia hallintoalueen portin edessä. Sotilas tuli varoittamaan, että menkääs muualle pyöriin siitä. Siirryimme kaksikymmentä metriä, kun sama heppu tuli ojentamaan meitä uudestaan. Kävelyä koko päivälle tuli yhteensä  noin 15 kilometriä ja illalla jalat olivat todella väsyneet.

Illalla kävimme syömässä paikallisessa ravintolassa ja poikkesimme yksille oluille. Hyvin pian päivän koitos alkoi painamaan ja menimme pötköttämään hotellihuoneeseen.